Murtomaahiihtoa Juran parvella

Mitä tarvitaan nautinnolliseen hiihtokokemukseen? Lunta, latu ja sopivat hiihtovälineet, niillä pääsee jo pitkälle. Muutakin saa olla. Lämpötila saa mielellään olla sopiva - ei liian kylmä eikä liian lämmin. Ihanteellisena pidän n. 4 +/- 2 pakkasastetta. Tällaisessa lämpötilassa suksen saa helposti luistamaan ja pitämäänkin, ellei latu ole jäinen. Jollei viima puhalla liian ankarasti, pikkupakkasessa ei myöskään tule kylmä, ja hiihtolämpötilan voi säätää sopivaksi vaatevalinnoilla.

Ei ole myöskään yhdentekevää, mihin latu on vedetty. Vaihtelevuus on valttia: saa olla metsää ja peltoa, ylämäkeä ja alamäkeä, suoraa ja mutkaa. Ei kuitenkaan mitään liiaksi.


Vaihtelevuutta lisää, jos latuja on riittävästi. Pientä 1,5 kilometrin pururataa voi kyllä paremman puutteessa tahkota jonkin kierroksen, mutta mieluisampaa on hiihtää pidempiä osuuksia. Hiihtolomapäivän aikana voi helposti hiihdellä 20-40 kilometriä. Jos hiihtelyä harrastaa useampana päivänä, on eduksi, että reittejä voi valita sään, voimien ja mielijohteen mukaan. Siksipä se, että käytettävissä on kunnollinen latuverkko, ei ainoastaa ladunpätkä, lisää hiihtelijän tyytyväisyyttä.


Hiihdellessä kuluu voimia ja tulee nälkä. Pysähtyessä voi tulla vilu, jolloin kuuma tee tai keitto on paikallaan. Tähän voi varautua pakkaamalla reppuun matkakeittiön: termospullon, voileipiä, suklaata, hedelmiä, rusinoita ja litratolkulla vettä. Mieluisampaa on kuitenkin istahtaa lämpimään majaan, uunin lähelle, ja kuivatella ruokaa odotellessa pipoa ja lapasia.



Helsingin keskuspuistossa on talvisaikaan useinkin hyvät olosuhteet perinteiselle murtomaahiihdolle. Tänä talvena lunta on riittänyt, onpa tosin pakkastakin. Vaan ei ole häpeilemistä Keski-Euroopan laduillakaan.

Sveitsin ja Ranskan Jurassa ja Alpeilla on lukuisia lomakohteita, joissa edellytykset hiihtelyyn ovat suorastaan kadehdittavat: Ladut ajetaan päivittäin ja ne ovat riittävän pitkiä, niin etteivät edes bussilastilliset laduille tuotuja koululaisia häiritse rauhaa muualla kuin parkkipaikkojen välittömässä läheisyydessä. Lämpötila keskieurooppalaisilla laduilla laskee harvoin arktisiin lukemiin. Helmikuussakin on jo kevään tuntua aurinkoisina päivinä. Murtomaahiihtoladut on järjestään ajettu laaksoihin ja tasamaille, metsiin ja pelloille. Hiihdellessä harvoin tarvitsee ylittää teitä.

Erityisen kiitoksen ansaitsee vuoriston ruokahuolto. Lämmintä keittoa, perunaa, juustoa ja kinkkua löytyy useasta hiihtomajasta. Lomaviikon eri päivinä voi käydä lounaalla eri paikoissa - tai vaihtoehtoisesti nauttia teetä termospullosta lumisen kuusen juurella tai aurinkoisella terassilla.