25 Nov 2012

Kreikkalaista viivytystaistelua

Euro-Kreikkaa pelastettiin ensi kerran vuoden 2010 keväällä. Silloin maan hallitus sopi tukipaketin ehdoiksi julkistalouden alijäämän supistamisen ja talouden kasvuedellytysten parantamisen. Kuten tavallista velkakriiseissä yleensäkin, alijäämän supistamiseksi oli lisättävä verotuloja, keinoina veroasteiden korottaminen ja veropohjan laajentaminen. Vastaisuutta varten oli luotava kasvuedellytyksiä ja julkisen talouden vakautta vahvistettava myös rakenneuudistuksin: eläkejärjestelmän suu laitettava säkkiä myöten, markkinoiden toimintaa parannettava kilpailua lisäämällä.

Paljon puhetta ja vastustusta kreikkalaisten keskuudessa herätti silloin mm. ammattien vapauttaminen. Pienten ryhmien erikoisedut hyväksytään Kreikassa helposti, vaikka näin loukattaisiin laajempien ihmisjoukkojen etua. Taksikyytiä oli usein vaikea saada. Ei siksi, ettei vapaita autoja olisi ollut, vaan siitä syystä, että ajaminen ei autoilijoita kiinnostanut. Taksilupa oli pääomasijoitus. Kilpailuahan heidän ei tarvinnut pelätä, sillä uusia taksilupia oli viimeksi myönnetty nelisenkymmentä vuotta sitten. Elinkeinon vapauttaminen hyväksyttiin periaatteessa, mutta käytännössä mikään ei muuttunut - paitsi että laman aikaan kyytien kysyntä väheni. Tämä taas antoi uutta pontta vapauttamisen vastustajille: mitään helpotuksia ei tarvita, tarjontaa on yllin kyllin. Kuitenkin taksilupien hinnat kuuluvat edelleen liikkuvan kymmenissä tuhansissa euroissa...

Kreikan hallitus korotti veroja ja lupasi tehdä rakenneuudistuksia, tehostaa veronkantoa, toimia veronkiertoa vastaan, myydä valtion omaisuutta velan pienentämiseksi jne. Muut euromaat ja kansainvälinen valuuttarahasto eivät pyytäneet takuita niille kymmenille miljardeille euroille, jotka myöntämällä ne pelastivat Kreikan maksukyvyttömyydestä toukokuussa 2010.

Nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, Kreikassa on käyty kahdet parlamenttivaalit ja maan hallitus on vaihtunut kolmasti. Uusi, entistä tuhdimpi pelastuspaketti rakennettiin helmikuussa. Nyt syksyllä on neuvoteltu siitä, ryhtyykö Kreikka kirjaamaan lakiin niitä uudistuksia, jotka se helmikuussa lupasi tehdä - ehtona uudelle pelastusrenkaalle, joka estäisi sitä vajoamasta pikaiseen maksukyvyttömyyteen. Tällä välin Euroopan keskuspankki on rahoittanut Kreikkaa maan pankkien kautta hyväksymällä Kreikan valtion pankeille antamia velkapapereitaan vakuudeksi.

Se keskustelu, jota Kreikassa on käyty viime kuukaudet, on ollut enimmäkseen aiemman toistoa: meiltä ei voida vaatia tätä, kaikkien niiden uhrausten jälkeen, joita olemme tehneet; rikkaiden maiden on osoitettava solidaarisuutta meitä kohtaan; kansallista itsemääräämisoikeuttamme loukataan, kun meitä vaaditaan supistamaan julkista sektoria ja myymään valtion omaisuutta. Pääministeri on taas kerran vakuuttanut kansalaisille, että nämä ovat ehdottomasti viimeiset myönnytykset, joita kreikkalaisilta vaaditaan, enempää ei enää tule.

Loputtomalta tuntuneiden hallituksen sisäisten neuvottelujen jälkeen hyväksyttiin taas jotain - hallituksessa. Sitten seurasi bysanttilaisia poliittisia kiemuroita. Niiden jälkeen, kuin ihmeen kautta, hyväksyttiin niin toisen tukipaketin ensimmäisen lainaerän maksatuksen ennakkoehdot kuin vuoden 2013 talousarviokin. Rakenneuudistukset lienevät noissa asiakirjoissa jälleen kerran ohentuneina homeopaattiselle tasolle. Jos eivät ole, täytäntöönpanovaiheessa asia viimeistään hoituu. Näin voi olettaa sopimukseen johtaneita keskusteluja seuranneena. Kuten Kreikan hallituskin yhtenä miehenä totesi, ei minimipalkan alentamisella tai irtisanomisesta työnantajalle aiheutuvien kulujen pienentämisellä ole mitään tekemistä lainaehtojen kanssa. Miten tuollaista julkeavat edes tuoda neuvottelupöytään!

Siihen ne rakenneuudistukset taisivat jäädä tälläkin kertaa. Ja jos niistä jotain tuli kirjattua paperille, niin ainakin sinne ne sitten jäävät - huolimatta Kathimerini-lehden pääkirjoitustoimittajan taannoisesta kehotuksesta panna luvatut uudistukset tällä kertaa vihdoinkin täytäntöön. Hän epäili, että muutoin luotottajat piankin huomaisivat tulleensa taas kerran huijatuiksi.