Hänen sarjakuvistaan kyllä riittää aineksia pääsiäissaarnaksi. Aloitetaanpa pitkäperjantaista.
Kuolema, kidutus ja makaaberit näkymät, niihin olemme koulun uskonnonopetuksessa tottuneet pitkäperjantain yhteydessä. Kidutuksen vastapainona on pelastus, sovitus tai miten se sitten ilmaistaankin. Verenvuodatus ei ole turhaa, vaan se koituu kaikkien (uskovien) hyväksi.
Mikäpä voisi kuvata tätä sovitustehtävää paremmin kuin koe-eläinlaboratorio? Kuvitelkaa koeputkia, mikroskooppeja, injektioruiskuja, saksia ja teräviä leikkausveitsiä. Elinpankissa löytyy formaldehydissä likoavat aivot ja sen vieressä astia täynnä irrotettuja silmiä. Instrumenttien ja koeputkien välissä toinen toistaan kuluttavampiin kokeisiin osallistuneita koe-eläimiä.
Nämä mielikuvat Arkas on piirtänyt sarjakuviksi ja niihin voi tutustua kokoelmassa Πειραματόζωα (Koe-elaimiä, 1998). Sarjojen huumori perustuu usein siihen, että kokeneempi koe-eläin kulkee laboratoriossa vastatulleen kohtalotoverin kanssa ja selittää tälle hyväntuulisesti paikallisia kummallisuuksia.
Ensimmäinen pääsiäispäivä on ainakin Suomessa pääsiäismunien aikaa. Muna on ikivanha hedelmällisyyssymboli ja muinaiset germaanit lienevät uhranneet pakanallisissa kevätmenoissa jäniksiä ja munia riista- ja satonäkymien parantamiseksi. Suomessa munalogistiikan on perinteisesti hoitanut pääsiäiskukko. Jostakin syystä pääsiäispuput ovat meillä uudempaa tuontitavaraa.
Arkas on käsitellyt kukkoteemaa sarjassaan Ο Κόκκοραs (Kukko, 1981-1987). Kanalaumaansa höyhentävä kukko on pohjimmiltaan herkkä tunnelintu, joka käy riipivää vuoropuhelua oman maskuliinisuutensa kanssa. Velvollisuudentunto ja unelmat sekoituvat arkipäiväiseen elämään niskottelevine kanoineen ja koppavine kananpoikineen. Pahan maailman keskellä lohtua tarjoaa lammikossaan rypevä luotettava ystävä.
Toisen pääsiäispäivän teema on ylösnousemus. Arkas onnistunut tämän aiheen kuvituksessa sarjassaan Η ζωή μετά (Elämän jälkeen, 1999-). Tämäkin sarja toistaa oppaan ja johdettavan teemaa. Yllättäen elävien keskeltä temmattu tulokas tutustuu taivaan oloihin enkelin ymmärtäväisessä opastuksessa. Maisemat ovat seesteisen rauhoittavia: vihreitä niittyjä, muutama pinja ja runsaasti marmoripylväitä ja muita klassisten rakennusten raunioita. Enkelin, muiden asukkaiden ja myös helvetin edustajien kanssa käydyt keskustelut valaisevat osuvasti taivaan sosiaalisia suhteita ja antavat vastauksia ihmisiä iät ajat askarruttaneisiin teologisiin kysymyksiin.
Arkan kotisivu
