Mistä talouskasvu on viime vuosina tullut?

Ensinnä tulisi mieleen, että kauppa on kasvanut, kun kuluttajat ovat vaihtaneet tietokoneet, matkapuhelimet, käyttöjärjestelmät ja tuulipuvut uudempiin vuosimalleihin usean kerran vuodessa.

Toiseksi arvaisin, että teollisuus on edelleen Suomen talouden tukijalka, ja entistä kiiltävämmät paperilaadut, massiivisemmat dieselmoottorit, sulavalinjaisemmat matkapuhelimet ja omatoimisemmat laitteet sekä kojeet valloittavat maailmaa ja tuottavat palkka- ja pääomatuloja valtion verotettavaksi talouden pyörittämiseksi.

Kolmantena ehdokkaana on rakennustoiminta, joka sentään näkyy kaikkialla levittämässä entistä ohuempia asfaltti-, betoni- ja maalikerroksia entistä pidemmille tie- ja katuosuksille sekä korkeammille seinille.

Kolmas arvaus meni oikeaan suuntaan, muttei osunut nappiin sekään.

Tilastokeskuksen vanhassa toimialaluokituksessa on kummajaisena "Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut". Absoluuttisina lukuina "K" toimiala on kasvanut paljon ja tasaisesti vuosina 2002-2003.



Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut koostuu kahdesta tasavahvasta komponentista. Ensimmäinen on asuntojen vuokraus. Tämä tuntuu uskottavalta: monet asuvat vuokralla ja vuokrat ovat korkeita. Mahtaako luvun takana piileksiä myös omistusasumisen laskennallinen vuokratuotto, jota kasvuhaluiset poliitikot tuskin malttavat kovin pitkään olla verottamatta?

Toisena komponenttina on - ainakin minulle yllätykseksi - erilainen liike-elämää palveleva toiminta. Kirjanpito, insinööri- ja konsulttitoimistot kuuluvat tähän luokkaan. - Kyllähän noita konsultteja parveilee varsinkin julkishallinnon rakennusten ala-auloissa verkkojaan virittelemässä, mutta se, että toimialan kasvu, siis euroissa mitattuna, on viime vuosina ylittänyt kaupan, majoitustoiminnan, liikenteen ja hyvinä vuosina peräti rakennustoiminnankin yksittäisen arvonlisän, se on lähestulkoon järkyttävää.

Teollisuus kokonaisuutena on kumminkin hyvien vuosien kasvuhuumassa onnistunut tuottamaan enemmän palkkoina ja pääomatuloina jaettavaa ja verotettavaa kuin konsulttipalvelut yksinään.

Insinöörituttavat aikoinaan naureskelivat palveluyhteiskuntaan siirtymistä: Ei sellainen kasvu pitkälle vie, että aletaan pestä toinen toistemme sukkia. Kyllä teollinen valmistus on ja pysyy Suomen talouden perustana. - Palveluyhteiskunnan suuntaan on kuitenkin menty jo niin pitkälle, että sukanpesupalvelut tarvinnevat konsultteja markkinoinnin, tuotannon ja kirjanpidon asiantuntijatehtäviin.

Taitaapa siinä sukanpesijälle jäädä aika pieni siivu elämiseen.